Ilinniarnertuunngortitsinermi rektorip oqalugiaataa 13.6.2024
Asasakka ilinniarnertuunngortut. Nalliuttorsiutiginiarlusi maani GUX Aasianni sulisut qanigisasilu katersuuppugut.
Ulloq pingaartorsiorfipput kiisami nallerpoq ilissinnut ukiuni kingullerni marlunni pingasunilupiareersarfigisimasarsi. Atuagarsornikkut inuttullu inerisimanerulersimavusi.
Qularutiginngilluinnarpara ukiuni taakkunani ilissi immissinnut inuttut ilinniarlusilu ilinniaqatigiissimanersi annertussammat, unamminartoqartarluni nuannersorpassuarnik misigiffiusarsimassalluni.
Ilissi ukioq 2024 ilinniarnertuunngortut naatsumik oqaatigissungussi, qiimasuuvusi, ilakkuminartutmisileraasullu.
Ilami ilaanni misileraajuarnersi qamuuna qungujunnarsinnaasarpoq. Atungassarititaasunutmaninguunnersi annertuvoq. Ilaatingullu oqaaseqarlusilu isummersuuteqartarnissarsimaqaasisarpara – ilakkuminaqaasili qungujorujussuartarnersi qiimanersilu maqaasinassaaq.
Meeqqat atuarfianiik allaniilluunniit maanga nuukkassi pisut sungiusimasasi qimallugit ilassinnut sakkortusimavoq, amerlasuut atuarunnaarput ilaalu unamminartorsiortarlutik – atuartuutitta taamatut inissisimasarnerat uatsinnut sulisunut ineriartortitsittuarnissamut aqqutaasarpoq.
Uangummi ilinniarnertuunngorniarfimmi inuusuttut atungaannut naleqqussartuartuuvugut inuiaqatigiinnilu piumasaqaatinut, uppernassuseq ineriartortitsinerlu malinnaatitassaraavut sullissinerput pittanngorsartuartussaangatsigu.
------------------------------------------
Ingerlaqqinnissassinni nalaatassasi ilaativut oqittuinnaassanngillat, akisussaaffimmilli tigusisinnaaneq pingingaanni pisunullu naleqqussarsinnaangaanni inuuneq sumiluunniit tulluussarnikkut ingerlanneqarsinnaavoq.
Oqarsinnaavungalu naleqqussaqatingiissimanerput sulisuusuvut ilissilu inuit ataasiakkaat inissisimanersi aallaavingalugu annertusimavoq.
------------------------------------------
Kamaanneqartaqaagut, kisianni tamanna paasinnilluta atortarparput, ilami ukiukittunnguullusi angajoqqaasi qimallugit aallarnissinni saaffissatut qaninnerpaatut saaffingisaratsigut. Tamanna takussutissaasarpoq qaninnerpaatut isingilersimangatsigut nuannaarutissinnik, pakatsissutissainnik kamassasinnik annissuiffingisarpatsivut.
------------------------------------------
Inuusuttuaqqat pupartut misileraanerat takusarparput, ilami allaat puingunaattut ilangivaat 18-t ataallugit kollegiaanni 20-mi najungaqarallarmata isersimaartarfimmi allattuisoqarsimanera “meeqqanut parnaarussivik” qamuuna qungujunnarpoq, taamatut allattoqarsimanera, kisianni taamatut allattup takusinnaalernikuuaa suli meeraangamik nakkutingineqartariaqarlutik.
Inuiaqatigiinni meerartavut akisussaaffingaavut, uangalu erseqqissartuarpara maani atuarfimmi meeqqanut suminginnaasumik iliuuseqassanngittuvut, atuarfimmi kollegianilu.
------------------------------------------
.Ilaqarpusi eqqiluisaarnissamik suli sungiussisimanngittunik, ingasinnaanngittunik, kisiannitamanna ajornannginnerutilersimavarsi piumaffingineqarnissigut arsaartunngikkaluarlusilukaammattorneqartarnissivut ilikkarsimavasi.
Saliisarneq ilaanut unamminarsimaqaaq, allaat angajoqqaanik akulerussortoqarluni, kisianniIlinniarnertuunngorniarfimmi inatsit malikkaanni pisussaaffingingatsigu atuartitsineq kisiatpinnangu tunngaviusumik inuttut ilisimasassasi aamma pingiliutsissallugit.
Uangummi ilinniaqqinnissamut piareersarfiinnaavugut – taamaattumillu ilinniakkamikaallartitsinissassinni nammineersinnaalerneruniarnissinnut aqqutissiuussisussaavugutilinniaqqiffissassinnilu nammineersinnaanerulernissarsi anguniarlugu kaammattuisussaalluta.
Pisut amerlaqaat, ilasi nipilersullaqqittorujuupput, filmiliullaqqillutik timersullaqqittorujussullutillu, inuttullu pikkoriffisi siammaseqaat maaniinnissinnilu ataasiakkaarlusi killiffisi apeqqutaallutikassinginngitsunik kaammattorneqartariaqartarsimavusi ajussangaluaqaarmi inuttut ataasiinnartutsullinneqaraluarussi.
Aamma taamaappoq atuangarsornikkut pinginnaanisi – taakkualu tassaapput ataasiakkaarlusiatuartinneqarnissinnut aallaaviusartut ilaat.
Qujavungalu atuarfitta nittarsaalluarsimaneranut peqataasarassi, ilisseqanngippammi atuarfipputanersaaqarani ingerlasinnaanngimmat – manna iluatsillugu qujaffingaassi.
(Pisut ilamininngui eqqaassangukkit -ajornerumaat minillugit)
Niumik napisoqarpoq, Kangerlussuarmi sommerskolertoqarpoq, imerujussuarneriup kinguneranikiniminut pædagoginiik majuussisoqartariaqalerpoq, 18-t inorlugit ukiulimmik baajaatilimmikarsaarinnittoqarpoq, eftertitsisusi naammattoorneqartarpusi, siniffissinni inuusaliorluniinnareersimasuusaartoqartarpoq, angerlaassilluni naammattoortittoqartarpoq, brandørikkutqimaanerpassuit il.il ilami eqqaasassa amerlaqaat taakkuali inuunissinni eqqaamassassanut ilaapputilaalu katareersimallusigit – eqqaangaangassingillu quianartunngoreersimallutik, naak pisup nalaanikanngusuusaarlusilu angajoqqaassinnut anngoqqungikkaluaqingisi.
------------------------------------------
Taamakkuali inuusuttunik sullissinermi nalinginnaasuupput aammalu ilinniarnertuunngorniarfimminingiutut killiliisariaqarnermi sulisut atuartuniik pittaaneruallaartanngillat, kisianni inuppassuitataatsimoorfiinni ataqqeqatingiinneq tamanillu inissaqartitsineq pisussaamma tamanutajunngittussaq anguniarlugu killiiliisariaqartarpunga tamannalu aamma pineqartunut tamanulluavatangiisaannut pittaanerusussaq anguniarlugu aalajangiisariaqarneq pisarpoq.
Nuannareqqusaarlunimi sulisoqaneq ajormat, sulinermilu malitassaqarmat aalajangersakkalluaallaaviusussaapput – tamannali paasingaangassiuk siuariaateqarnersi takusinnaallugu sinnerlusinuannaarneq pisarpoq.
Tamassi maani naammassitinnissarsi anguniangaasimavoq, kisianni ilarpassuaqarpusikillilerneqarlutillu atuarunnaartitaasimasut aamma namminneerlutik atuarunnaarsimasut.
------------------------------------------
Kinaangaluartorluunniik inuttut siuariaraangat sinnerlusi nuannaarnartarpoq, ilami isingilerlusiatuangarsornikkut siuariaatisi inuttullu ineriartornersi annertusimapput.
Inuusuttuaraallusi aallartikkassi, inuusuttuunermut ikaarsaarsimallus ilasilu aammainersimasuunermut ikaarsaarsimapput.
Tamannaavoq aamma eqqarsaatit misingisimasat itinerulernerannik kinguneqartartoq, takussutissaasorlu misileraavallaarunnaarluni inersimasutut inuunissamik toqqaanermut ilaasoq.
Tamanna ilaanut qullerpassuarnik kinguneqartarpoq allaat angajoqqaanut kamammikpilersitsisarluni, kisianni nakkaannarasi inissitsiterinissivut, tusarnaarneqarnissivutoqaloqatinginnittarnissivut sapiillusi aqqusaakkassinnut ilaapput.
------------------------------------------
N klasset inersimasuungaluarlutik aamma ajornerunngillat inuunertikilusilersoreernikuungaluarlugu atualeramik nalilersuillutillu pissutsiminnik nalilersuinikooqaatunamminartorsiornikuupput aapariinnerliornerit katinnerillu ilanngullugit aqqusaartornikuuaat.
Taamaakkaluartorli ataatsimoorussaraarsi malitassat ataatsit maani malikkassigit anguniagarluataasiummat tassa ilinniarnertuunngorpusi.
------------------------------------------
Ullumikkut tamanna pillugu persuarsiutingaatsigit ilami ullut ataasiakkaarlugit inuusariaqatarnersiunamminartut inuttut atuagarsornikkullu amerlasimaqimmata angusasi pillugitnuannaartussaangatta.
------------------------------------------
Ullumikkut nunatta avannaani ilinniarnertuunngortut pillugit katersuunnitsinni eqqaamassuarput ilinniagaqarneq suli annertuumik qaffarsartariaqaratsigu; inuiaat eqqarsartaatsitsinni pingaarutilittut inississuarput angajoqqaajungutta inuiaqataanguttaluunniit.
Ilissi ilinniarnertuunngortut inuiaqatigiinni suliassasi amerlaqaat, nuannaarutigissangaluarapara ilasi maani ilinniagaqareersimallutik maani ilinniartitsinermi suliaqalersinnaappata, ilissimi timikkut tarnikkullu misiginikuuarsi inuiaqatigiit ilinniartitaanerput suli kulturitsinnut tulluussartariaqartoq. Ilissiuvusilu inuusaatsitsinnik ilisimasaqarnerpaat - akisussaaffik tigusiuk allanngueqataallusilu.
------------------------------------------
Sunngortoqarsinnaavorluunnit upperingaanni, kisianni namminiusseq pigingaanni tamanna aatsaat anguneqarsinnaavoq. Namminiussutsissinnik arsaarneqarsinnaanngilasi, ukiunili maaniiffissinni pisariaqartarsimavoq killiliillunilu oqaaqqissaarisarnissaq.
Inuiaqatigiit inuusuttortatsinnut piumasavut annertupput soorlu ilinniagaqaritsi, suligitsi inuiaqatigiit piumassat malillugu inooqataagitsi allarpassuillu piumasaasut.
Maani atuartuunersi inuunissinnut ilaalluinnarpoq, tassami ukiut taakkua inuusuttuunermi pisut eqqaamajuangassat ilagissammatigit, kingumut qiviartuartartussaavasi kammalaatisi allaat ilaquttatut qaningisatut isigilersimasasi maani naapissimangassigit.
------------------------------------------
Maani sulisut eqqaamasassassi ilangaat naak ilaatigut killiliisarnerat ilissinnut puffaammernarlunilu isumaqatiginaannanngikkaluartoq - taamaattorli qularinngilara kingumut qiviarnissinni naleqartilerumaarisi, taakkuummata inuunissinni saaffissaallutillu oqilisaasimasut.
------------------------------------------
Angajoqqaat allallu qaningisaasut ilissinnuttaaq qujajumavunga tatinginnillusi meeqqasi maaniitsissimangassigit. Meeqqasi illoqarfeqatinginngikkaluarlugu tapersersortuartarassigit tamatsinnut oqilisaataasarsimavoq annertooq. Ullormi pingaartorsiorfimmi ilanngullusi pilluaqquassi.
Ulloq manna ilinniarnertuunngortunut angajoqqaat, qaningisaasut sulisullu ataatsimoorussaraarput ullumikkut ilinniarnertuunngortut anguniangaqarneranni kaammattuisimanerput killiliisarsimanerpullu.
Taamatut oqaaseqarlunga ullumikkut ullorsiorluaqquassi siunissamilu ajunngitsunik tamanik kissappassi.
Naggataatingullu nikuilluta ilinniarnertuunngortut pingasoriarluta hurrarutigissavavut kissaatingaara.