Asasakka innuttaaqatikka.
Ukioq naavoraasiit nutaarlu aallarnerluni. Kalaallit Nunatsinniittut tamavissi Ukiortaami Pilluaqquassi. Ukioq nutaaq aallarnerluassagissi neriuutigaara, qanortorlu ukioq 2017 Nunatsinnut ukiuugili ajunngitsoq pilluarfiusorlu.
Ukioq 2016 arlalippassuartigut inuiaqatigiinnut pisoqarfiusimaqaaq. Suliat annertuut amerlaqisut ingerlanneqarput, aallarnisakkallu aamma amerlallutik.
Ukiarmi Inatsisartut ataatsimiinnerisa nalaanni nutaanik Naalakkersuisunngortitsinissannut periarfissaqalernera nuannaarutigaara, tassuunakkummi inuiaqatigut amerlanerusut tunuliaqutarileratsigit, politikkikkullu sulinissarput nutaamik toqqammavissinneqarluni.
Piffissami matumani pisut toqqammavigalugit pitsaanerpaasorisimavara politikkikkut suleqatigiinnissap siammasissup tunngavissinnissaa, taamaattumillu Siumut, Inuit Ataqatigiit Partii Nalerarlu isumaqatigiissuteqarput tassannga piviusunngortitsisumik. Taakkuulluta qinersisartut 80 procentiisa missaat tunuliaqutaraavut, Inatsisartunilu ilaasortaasut 31-usut ilaat 24-t toqqammavigalugit.
Pinngitsoorumanngilangali Demokraatini Atassummilu Naalakkersuisooqatigisimasagut qutsavigissallugit suliani pingaarutilinni ingerlatseqatigiillutalu timitaliiffiusumik suleqatigiilluartarsimagatta.
Soorlu oqareersunga ukiumi qaangiuttumi angusaqarsimaqaagut, immikkulli pingaartillugu taarusuppara meeqqat ukiorisimammassuk. Taamaammat meeqqat ukiuat nangeqqillugu suliavut ingerlateqqissavagut. Ukiummi tamarmik meeqqat ukiorisariaqaraluarpaat. Meerartagut siunissaraagut.
Ullutsinni namminiilivinnissamut aqqut ingerlavigiuminarsarlugu ujaqqat piiarpagut. Meerartagullu taakkuusussaapput aqqusinniakkut tassuuna ingerlasussat.
Meeqqat immikkut eqqummaariffigigaluarlutigik Naalakkersuisuni kommuninilu suleqatigiinnitsigut innuttaasut ikiortariallit ikiussavagut, qanoq ukioqarneri apeqqutaatinnagit. Innuttaasunik kiffartuussinerput kipisuitsumik pitsanngortinniartuarparput – suliarmi taanna uninnavianngilaq. Tamanna Naalakkersuisut 2017-imut politikkikkut suliniutigisassaanni aamma malunnassaaq.
Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik pilersissavarput ilaqutariit meeqqallu ikiortariallit suliniuteqarfiginerat nukittorsarumallugu. Tassuunakkut ilaatigut pineqarput pitsaaliuinikkut suliat, kommuneni meeqqanik inuusuttunillu sulianik ingerlatsisunik siunnersuisarneq, kommunini atorfillit pikkorissartittarnissaat, minnerunngitsumik Saaffimmi sulisut, taakkuuppummi meeqqat inuusuttullu kinguaassiutaasigut kanngutsaatsuliorfigineqarsimasut pillugit nuna tamakkerlugu qitiusumit suliallit.
Taamaattorli aamma inuiaqatigiiusugut ataatsimoorluta akisussaaffeqarpugut suliamik kivitseqataanissatsinnut. Suli meerarpassuupput inuuniarnikkut oqimaatsorsiortut ikiorneqartariaqartullu. Taakku tunuttariaqanngilagut, najukkatsinni sanilerigutsigit, ilaqutarigutsigit oqartussaasulluunniit suliffiutaanniikkutta.
Ukiut tamarluinnaasa inuusuttortatta ilaat inuunerminnik kipititsisarput. Qamuuna uummatikkut aliatsatsinneqartarpunga pisunik tusarlerneqaraangama. Inuiaqatikka kikkuugaluartulluunniit ilannguaminnik taamatut annaasaqarsimasut misiginneqatigaakka.
Tamatta inuunitsinni aporfissaqartarpugut. Meerartagut inuusuttortagullu inuunerup unammilligassartaanut akiuussinnaasunngorlugit nukittorsassagutsigit toqqissisimasumik inuuneqarnermik, isumassuinermik asanninnermillu tunisariaqarpavut.
Inuusuttut toqqaannartumik oqarfigerusuppassi: Ikiortissarsiortarniaritsi oqimaatsunik ajornartorsiutinillu aporfeqaleraangassi, misigigussilu nammineerlusi qaangerniarsinnaanagit. Ikiortissaqarpusi, aamma inuunissinni ingerlariaqqinissamut periarfissaqarpusi.
Eqqaamassavarsi inuunitsinni tamatta kukkusaratta, kukkunerlu inerteqqutaanngimmat. Uani pingaartuuvoq kukkunigut ilinniutigisassagatsigit, inuttut ataasiakkaarluta inuiaqatigiittullu. Tassanngaanniillu makeqqissuugut ingerlaqqillutalu.
Qujanarporli inuunerminnik peqqinnissaminnillu pingaartitsillutik akisussaassusilimmik inuuneqartut amerliartuinnarmata. Inuusuttut pujortalertartut ikiliartorput. Imigassamik atuineq appariartorpoq. Timigissarnermik timillu peqqissuutinnissaanik soqutigisallit amerliartuinnarput. Ileqqutigut allanngoriartorneq taamaattoq ataatsimoorullugu pilersitarput pitsaasuuvoq. Inuiattut peqqissuunitsinnut iluatinnartumik ingerlasoqarpoq.
Atornerluisut akeqanngitsumik katsorsarneqartalernissaat aamma periarfissiissutigaarput, taamaaliornikkut innuttaasut imminnut akisussaaffigalutik inuunermik pitsanngorteriarnissaanut ikiorneqarsinnaaleqqullugit, aningaasaqarnikkullu ingelariaqqinnissamut artukkerneqarnissartik eqqarsaatiginagu katsorsartittaleqqullugit.
Kommuneni katsorsaavinnik aallarnisaavugut, suli amerlanerusut iluaqutigisaminnik ikiorserneqarnissaat periarfissikkumallugu.
Akisussaaffilli alloriarnerlu siulleq inuttut ataasiakkaarluta nammineq aalajangernitsinnit tunngaveqartariaqarpoq.
Meeqqat toqqissisimasumik peroriartorfeqartariaqarput. Inuusuttut ilinniagaqassapput. Suliffigut paarissavagut. Ilaqutariittut inuunermi akuussuugut, qanigisagullu isumassorlutigik. Taamaaliornitsigut peqatigiinnerput annertusiartussaaq.
Taamaaliorluta nunarput naalagaaffinngornissaanut ineriartortissavarput, piareersarnerlu aallarteruttorpoq.
Qaqortumi mittarfissap suliarineqarnera aallartereerpoq, malinnaappullu Nuummi Ilulissanilu mittarfiit tallineqarnissaat. Pilersaarutit malinneqarput, qilanaarpugullu mittarfitsigut nutarsaanerup kinguneranik periarfissat amerlinissaannut, nunap immikkoortuini pineqartuni, ataatsimullu Kalaallit Nunatsinni nunanullu allanut angallanneq eqqarsaatigalugit.
Nutaanik mittarfiliortiternikkut naatsorsuutigaara nunatsinni angallannerput angalariaatsigullu annertuumik allanngussasut, aamma naatsorsuutigaara siumukarnermut suliffissaqartitsinermullu iluaqutaasumik timmisartortitsisartut takornariartitsisartullu periarfissanik nutaanik atorluaanissaq pikkoriffigissagaat.
Aatsitassarsiornikkut nunarsuarmi tamarmi ukiut makku ajornartorsiorfiupput, akit appariartorneri aningaasaliiumasullu ikiliartorneri pissutaallutik. Qujanartumilli aatsitassat akii qaffakkiartoqqilerput. Tamatuma kingunerinngitsoornavianngilaa nunatsinni aatsitassarsiorsinnaanerup piiaasinnaanerullu soqutigineqarneruleqqinnissaat.
Aatsitassarsiorfissanik ineriartortitsisoqartillugu aqqutissat manissuinnaaneq ajorput. Qeqertarsuatsiaat eqqaanni aligoqqinnik rubininik piiaaniarnermik suliaq assersuutissaalluarpoq. Naalakkersuisuni nuannaarutigaarput suliaq maannakkut ajunngitsumik siunnerfeqalermat.
Naalakkersuisuniit suliniutit assigiinngitsut iluatsilluarnissaannik kissaassivugut. Nalunngilarput piiaanissamut akuersissut kisiat sakkugalugu aallartitsisoqarsinnaanngitsoq, tassami immikkuualuttorpassuit assigiinngitsut iluatseqqaarlugit aatsaat aatsitassanik piiaaneq aallartinneqarsinnaavoq.
Tulluusimaarutigaara naalakkersuisooqatigiilersuni partiit siunertat pingaartut pillugit suleqatigiinnissaq pingaarnerutimmassuk isumaqatigiinngissutaasut ataasiakkaat uniffigiinnarnagit. Tamanna politikkikkut angusaqarumalluni suleqatigiikkumagaanni pisariaqarluinnarpoq.
Illuatungaatigulli aamma piareersimaffigissavagut suliniutit taamaattut ineriartortillugit nunanit allamiut sulerusullutik takkussuuttassammata.
Inuit naapikkaangata attaveqaqatigiinneq pilersinneqartarpoq. Immitsinnut ilinniarfigeqatigiittariaqarpugut. Pingaarluinnarpoq nunarsuarmioqatigut suminngaanneeraluarpataluunniit ammalluta nunatsinnut tikilluaqqusarnissaat. Inussiarnersuunerput ilisarnaatigaarput, tamannalumi uagutsinnut pisussaaffiliivoq inuussutissarsiornikkut siumukarfiusuni atorfinittarnissaq siunertaralugu ilinniagaqartarnissamut.
Kikkulluunniit ineriartortitsinitsinnut peqataajumasut suleqataajumasullu tikilluaqqussavagut. Kikkummi tamarmik inissaqartariaqarput. Taamaattorli innuttaaqatitta suliffinni avataaneersunit inangersimaneqannginnissaat pinaveersimatittariaqarparput.
Taanna qulakkiissagutsigu iliuuserisinnaasatta pitsaanerpaartaraat ilinniagaqarnissamut periarfissagissaartitsinissarput, suliffinnilu qaffakkiartornissamut periarfissat pitsaasuutinnissaat.
Tamakku ilaatigut pissutigalugit Naalakkersuisuni tuluttut oqaatsit allamiut oqaasiisut siullinngortinneqarnissaannik siunnersuuteqarpugut.
Sungiussiartornissap sukkasuumik pinissaa ilimananngikkaluarpoq, avaqqussinnaanngisarpullu tassaavoq, takornariaqarneq aatsitassarsiornerlu eqqartortillugit, kinguaariit tullissaasa nunarsuamioqatitta namminneq oqaasii atorlugit toqqaannartumik oqaloqatigisinnaasariaqarmatigik. Tassanilu tuluit oqaasii toqqagassatta pitsaanersaraat.
Inuiaqatigiiuvugut inuiannik assigiinngitsunit aggerfilinnit assigiinngitsunillu oqaasilinnit katitigaasut.
Naalakkersuisuni pingaartipparput inuiaqatigiinni innuttaaqataasut kikkuugaluarunilluunniit tamarmik innuttaasutut iluatigineqarnertik misigisimassagaat.
Nunami maani innuttaasut arlaannaalluunniit misigisimatinneqassanngillat inuttut iluatinnannginnerusutut imaluunniit akuersaarneqannginnerusutut, oqaluttuarisaanermi assigiinngitsut pissutigalugit oqaatsit ataasiinnaat atorsinnaappatigik.
Inuiaqatitta ilarpassuisa ataasiinnarnik oqaaseqartuunerat pinngitsoorata iliuuseqarfigissavarput, tassungali atatillugu aamma nalornisigiunnaartariaqarparput oqaatsit pingaarnerit tassaammata kalaallit oqaasii – kinaassutsitta ilisarnaataat, ataavartitassagut.
Inuussutissarsiornikkut periarfissat nutaat kingunerisaannik – assersuutigiinnarlugit aatsitassarsiorneq takornariartitsinerlu eqqarsaatigalugit. Inuit taakku periarfissittariaqarpavut oqaatsitsinnik ilinniarnissaannik.
Kisianni aamma isumagisariaqarparput nunami maani kalaallisuinnaq oqaaseqartut ilinniakkamik naammassinnillutik ilinniarsinnaanissamut periarfissaqarnissaat, soorlu assersuutigiinnarlugu inuussutissarsiutitaarniarluni ilinniarnerni.
Inuit kalaallisut oqaaseqartuunermik saniatigut suliffeqarnikkut ilinniartitaanikkulluunniit piumasaqaatit naapertorlugit oqaatsinik allanik aamma ilinniarsinnaanissaminnut periarfissaqassapput. Illuatungaatigut avataaneersut aamma kalaallit oqaasiinik ilinniarsinnaanissamut periarfissaqassapput.
Ilinniagarissaarnitta oqaatsinullu pikkorissutsitta naalagaaffittut siunissami ataatsimuussuseqarnissamut qulakkeerinneqataaffigissavaat.
Naalagaaffittut ataatsimuussuseq tunngaviusumik inatsisiliornissamut isumalioqatigiissitap siunertaasa ilagaat. Ukiormanna tungaviusumik inatsisiliornissamut isumalioqatigiissitap sulinini aallarnissavaa.
Nunap tunngaviusumik inatsisai innuttaasunit upperineqarlutillu tatigineqassapput. Tunngaviusumik inatsit suliarineqassaaq nammineerluni piumassuseq nukittussuserlu toqqammavigalugit.
Naalakkersuisuni taamaammat isumaqarpugut tunngaviusumik inatsit naqqaniit suliarissagipput, inuiaqatigiiunerput nunatsinnullu ilisimasavut tunngavigalugit.
Tunngaviusumik inatsisip nunap inui katersussavai, inuiaqataasullu tamakkerlugit ataatsimuulersillugit. Tassa tunngaviusumik inatsit inissaqartitsissaaq, kikkuusugut tamatta ataatsimuulersinnaaqqulluta, nukissaqalersillutalu nunatta namminiilivinnissamut ineriartornerani sulinissatsinnut.
Taamaattumik ukiortaami oqaaseqarninni isumalioqatigiissitaq kalaallit tunngaviusumik inatsisissaannik siunnersuusiortussaq ilassiumavara, suliassamillu pingaaqisumik ingerlatsilluarnissaanik kissaallugu.
Qujanartumik 2016 ukiuusimavoq aningaasaqarnikkut siuariartorfiusoq, ilimanarporlu ukiumi aallarnikkatsinni tamanna ingerlaannassasoq. Minnerunngitsumik aalisarneq ingerlalluarpoq, akit qaqittakkallu amerlassusaat eqqarsaatigalugit.
Aalisartut tunisiortorluarsimaqaat, neriuppungalu kigaallagatik tulaassuinertik ukiumi nutaami ingerlatiinnassagaat. Pisassiisarnerup tungaatigut naapertuilluartumik politikkeqarnerput ingerlatiinnassavarput, qaninnerusoq ungasinnerusorlu eqqarsaatigalugit akisussaassulimmik agguaasarluta. Nungusaataanngitsumik nunatta pisuussutaanik atuinerput ingerlatiinnassavarput.
Nunarsuatsinni ineriartornermut malinnaajuassuugut. Aalisakkanik nunanut allanut tunisassiornitsinnut pingaaruteqaannarani, aamma aningaasarsiornitta siumukarneranut suliffissanillu pilersitsiortornermut pingaaruteqarpoq.
USA-mi ungasinngitsukkut præsidentissamik qinersipput, juunimilu Tuluit Nunaanni amerlanerussuteqartut taasinermikkut aalajangerpaat EU-mit anissallutik.
Tuluit Nunaata EU-mit anilernerata kingunereratarsinnaavaa EU-mi niueqatitut periarfissaajunnaarnera. Tamanna aalisakkanik nunanut allanut nioqquteqarnitsinnut sunniuteqarsinnaavoq, tassami Tuluit Nunaat nioqquteqarfitta pingaarutillit ilagimmassuk.
Naalakkersuisuni pingaarteqaarput nunarsuatta sinnerani nunat suleqatigisatta attavigisarneranni naligiittut pissusilersorfigeqatigiinnissarput. Uanilu eqqarsaatigaagut issittormioqatigut, nunallu allat nioqquteqarfigisartakkagut.
Taamaammat naatsorsuutigaara EU-mi, USA-mi Danmarkimilu naalakkersuisunik isumaqatiginninniarnerit oqaloqateqarnerillu pingaarutillit ukiormanna ingerlanneqarumaartut.
Ilaatigut qulaajarneqartariaqariaqassaaq danskit naalakkersuisuisa, danskit amerikamiullu illersornissakkut sakkutooqarfiini nunap atorneqartup mingutsinneqannginnissaanik qulakkeerinninnissaq akisussaaffigigaat.
Nunattami nunallu allat illersornissakkut piareersimanerannut sakkutooqarfiit iluaqutaasussaapput. Isumannaatsuunissarli kisiat eqqarsaatiginagu, aammali nunatta
ilaata illersornissamut atortussanngorlugu attartortitatta aningaasaqarnikkut isertitsissutaanissaa eqqarsaatigalugu.
Taamaattumik nuannaarutigaara Inatsisartut isumaqatigiillutik pineqartoq pillugu Naalakkersuisunut tunuliaqutsiimmata, pineqartut pillugit pitsaasumik ataavartumik aaqqiisoqarnissaanut Danmarkimut USA-mullu isumaqatiginninniarsinnaalersilluta.
Avatangiisivut kisimik pineqanngillat, naligiittulli suleqatigiinnissaq aamma pineqarput.
Ukiortaami oqaaseqarnerma naajartulernerani taanngitsoorumanngilakka 2017-imi kommunalbestyrelsinut, nunaqarfinni aqutsisunut ilagiillu sinniisaannut qinersinissat. Neriuppunga qineqqusaarnerit uummaarissuussasut, nunatsinni tamarmi piorsaanissanut pitsanngorsaatissanullu isumassarsianik nutaanik qalluiffiullutik.
Nunaqqativut avannaamiut erseqqissumik kissaateqarsimapput maannakkut akuerisimasatsinnik. Kommunip marlunngorlugu avinneqarnissaa aalajangiunneqarpoq.
Inuiattut ileqqutta katattussaanngitsut ilagaat ilaquttagut ikinngutigullu nalliuttorsioqatigisarnerat, kingumullu ukiup naasup eqqartuiffigisarnera.
Innuttaaqateqarpugut assigiinngitsunik peqquteqarlutik nunani allaniittariaqartunik. Ilinniakkaminnik ingerlatsisuusinnaapput, napparsimavimmi uninngallutik, umiartortuullutik imaluunniit nunani allani nunaqalersimasuusarlutik.
Taakkua soorunami aamma eqqarsaatitsinniitippagut. Aamma asasaminnik annaasaqarsimasut, taamaattumillu aliasunnermik maqaasinermillu ilallugit nalliuttorsiortariaqarsimasut eqqarsaatigaagut.
2016 kingumut eqqarsaatigissagukku innuttaaqatinnik sineriassuatsinniittunik ataatsimeeqateqarnerit oqaloqateqarnerillu immikkut qamaniitippakka.
Nuannaarutigeqaara illoqarfippassuit nunaqarfippassuillu avannaani Qaanaamiit nunatta kangiani Tasiilaq ilanngullugu tikittarsimagakkit. Inuit naapillugit toqqaannartumik oqaloqatigisarneri uannut pingaaruteqaqaaq, innuttaasut ataatsimiisinnerini, suliffeqarfinni imaluunniit marluinnaaqatigalugit. Naalakkersuisuni sulininni tamanna annertuumik pingaaruteqarpoq.
Taamaattumik innuttaasunik ataatsimeeqateqartarnikka suliffeqarfinnullu pulaartarnikka Naalakkersuisooqatikkalu ingerlatiinnassavarput. Qilanaarilereerpakka ukiormanna tikitassakka nutaat, unalu periarfissaq atorlugu Naalakkersuisooqatikkalu nunatsinni sumiluunniit ataatsimiigiarluta angalasarnitsinni tikikkaangatta pulaaraangattalu tikilluaqqusisarnissinnut qanilaarnissinnullu qujaffigerusuppassi.
Naalakkersuisut innuttaasullu sinnerlugit Ataqqinartorsuaq Dronningi, ilaqutaalu Kunngikkormiut tamaasa ukiumut nutaamut iserluarnissaannik kissaappakka.
Kunngissakkut immikkut aamma qutsavigerusuppakka siorna nunatsinnut tikeraartarnerminni inussiarnerlutillu piuminarnerat pillugu. Kunngissaq tikeraarpoq Arctic Winter Gameseqarnerata nalaani, Kunngissallu nulia Mary tikeraarluni ataatsimeersuarneq "Angerlarsimaffimmi persuttaassarneq – ataatsimoorussamik akisussaaffik" peqataaffigiartorlugu.
Naalakkersuisut sinnerlugit danskit naalakkersuisui Folketingi, Savalimmiuni Lagtingi Landsstyrelu, kiisalu inuiaat danskit savalimmiormiullu ukiortaami pilluaqquakka.
Minnerunngitsumillu nunatsinni innuttaasut tamaasa qutsavigissavakka ullut tamaasa pissaqarumallutik inuiaqatigiillu pillugit suliuarmata.
Ukiumi qaangiuttumi kingumut takutipparput inuiattut ataatsimoorluta kivitseqatigiissinnaalluta. Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani aaqqissuussinersuit annersaasa ilaat Arctic Winter Games, aamma SIK 60-iliimmat takutippaat inuiattut kivitseqatigiissinnaasugut ataatsimoorussigutta.
Tamannalu tulluusimaarutigissavarput.
Kalaallit susassareqatigiilluta siusinnerusukkut inuuneqarsimanerput ukiuni makkunani tammariartortutut oqaatigineqarsinnaavoq. Tamatta ilisimasatsitut ajoraluartumik angajoqqaat amerlavallaat meeqqaminnik sumiginnaasarnerat annertuumik ajornartorsiutaavoq. Ukiuni nutaajunerusuni ima ”ulapitsigilersimavugut” allaat ilaquttatta ikinngutitta ilisarisimasattaluunniit meeraannik sumiginnakkanik isumassueqataanissatsinnut ”piffissaarussimalluta”.
Qujanartumilli kalaaleqateqarpugut angajoqqaat sumiginnagaannik ilaqutariittut nukittuumik inuuneqarnertik pissutigalugu isumassueqataallutik angerlarsimaffimminnut tikilluaqqusinissaminnik uummateqartunik. Qularutiginngilara ilissi piffissaq annertooq nukippassuillu meeqqat isumassorneqarnerannut atortarisi, taamaattumik nunatsinni angajoqqaarsiaasartut tamassi Kalaallit Nunatsinni innuttaasut sinnerlugit uummammik pisumik qutsavigaassi, meerannguit sumiginnagaasut isumassorlugit kissalaartumut isertittarassigit. Nalussanngilarsi meeqqat ajunngitsumik pinnitsitik qaqugumulluunniit puigorneq ajormatigit qujanaq.
Qanortoq nunatsinni innuttaasugut kikkuugaluarutta tamatta Kalaallit Nunarput toqqissisimaffigalugu eqqissinartumik angerlarsimaffigisigu.
Ukiumi nutaami nammaqatigiinnerput susassareqatigiinnerput qiimmassaqatigiittarnigullu nukittorsassavagut.
Taama oqaaseqarlunga Nunatsinni innuttaasut tamassi ukiortaami pilluaqquassi.
Guutip nunarput inuilu sernigiligit.